Puheenvuoroja yhteisötaloudesta -kirja julkaistu

Kompassi- ja Sallux –ajatushautomoiden kustantama Puheenvuoroja yhteisötaloudesta -pamfletti (toim. Esa Erävalo) julkaistiin Euroopan tiede- ja taideakatemian seminaarin (EASA) yhteydessä syyskuussa Helsingissä.

Suomessa yhteisötalouden juuret ovat vanhat. Perinteisiä yhteisötalouden muotoja Suomessa ovat olleet mm. tuottajaosuuskunnat (Valio ym.), osuuskassat ja keskinäiset vakuutusyhtiöt. Moni näistä on kasvanut maanlaajuisesti merkittäviksi toimijoiksi. Monet suurimmista osuuskunnista tällä hetkellä ovat kuluttajaosuuskuntia, kuten S-liikkeen osuuskunnat. Osuustoimintakeskus Pellervo perustettiin edistämään aatetta jo 1899.

Suomi on tätä nykyä osuustoiminnallisin maa maailmassa: yhteensä meillä suomalaisilla on 7,5 miljoonaa osuuskuntien jäsenyyttä. Osuuskuntamuotoisten yritysten liikevaihto on noin 30 mrd € ja investoinnit Suomeen vuositasolla n. 700-800 milj €. Osuustoimintayritykset työllistävät noin 100 000 suomalaista.

 

Puheenvuoroja yhteisötaloudesta kirjan kirjoittajat. Vas. Esa Erävalo, Sami Karhu, Jouko Jääskeläinen, Arto Lahti, Juhani Laurinkari sekä EASA:n presidentti Felix Unger

 

Yhteisötalous –käsitteellä viitataan tyypillisimmin osuuskuntiin, mutta käsite on hieman laajempi. Toiminnan tavoitteet ja arvot erottavat yhteisötalouden markkinakapitalismista. Yhteisötaloudessa ei ole ensisijaisesti kyse maksimaalisen liikevoiton tavoittelusta, vaan tyypillisesti osuuskunnan tarkoituksena on yhteistyön avulla edistää jäsentensä ja yhteisöjen hyvinvointia tms. tavoitteita. Valta jakaantuu yhteisötaloudessa tyypillisesti henkilö-ja-ääni –periaatteella. Osuustoiminta toimintatapana on yhdistänyt suomalaisia puoluekentän eri laidoilta. Vertailun vuoksi maailmassa on edelleen lukuisia maita, joissa osuustoiminta on vielä vähäistä ja lainsäädäntö ei aina edes tunnista esimerkiksi keskinäistä vakuutusyhtiötä.

Puheenvuoroja yhteisötaloudesta –pamfletti sisältää neljä puheenvuoroa.

VTT Jouko Jääskeläinen esittelee eri uskontojen ja ideologioiden käsityksiä taloudesta. Kansalaislähtöisyys kilpailutaloudessa –artikkelissa prof. emer. Juhani Laurinkari arvioi mm. Bob Jessopin kehittämän viitekehyksen pohjalta yhteisötalouden mahdollisuuksia aatteena ja liikkeenä nykyajassa verrattuna muihin talousideologioihin.

Esimerkiksi sosiaalipalvelujen tuottajina toimii Suomessa monia osuustoiminnallisia palveluyrityksiä, mutta laajemmassa mittakaavassa meillä ei ole vielä perustettu esim. kuluttajaosuuskuntamallisia klinikoita tai sairaaloita, kuten joissain muissa maissa. Muissa maissa on perustettu myös osuustoimintamallisille yrityksille suunnattuja lainarahastoja.

Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu kuvaa osuuskuntamallin nykytilaa ja mahdollisuuksia. Osuuskunta liiketoimintamallina soveltuu hyvin monenlaisille aloille. Esimerkiksi oppilaitoskin voisi toimia osuuskuntamuotoisena. Kaikki osuuskunnat eivät ole suuria. Myös nuorempi sukupolvi ja uudet alat, kuten luovien alojen työntekijät ovat löytäneet osuustoimintamallin hyvät puolet.

Osuustoimintamalli voi tukea yhteisön rakentumista, taloudellista vastuunottoa ja demokratiakasvatusta ja auttaa yksilöitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Osuustoiminnalla olikin 1900-luvun alussa merkitystä demokraattisen yhteiskuntamallin juurtumisessa tavallisten suomalaisten pariin, mikä mahdollisti yhden maailman edistyksellisimmän demokratian syntymisen erääseen maailman köyhimmistä valtioista.

Prof. emer. Arto Lahti pohtii artikkelissaan mm. sitä, miten universalistinen ja demokraattinen osuuskuntamalli, joka ei ensisijaisesti tavoittele nopeaa liikevoittoa vaan suhtautuu rahaan välineellisesti, voisi pärjätä kansainvälisillä markkinoilla, joita hallitsee noin 100 000 monikansallista yritystä lukuisine tytäryrityksineen.

Osuustoiminnalla on yllättävän iso merkitys myös mm. monissa Afrikan maissa. Esimerkiksi Keniassa arvioidaan noin 50% väestöstä saavansa toimeentulonsa osuuskunnista. Monessa maassa osuuskunnat ovat onnistuneet rajoittamaan ylikansallisten yhtiöiden ylivaltaa asiakasperusteisilla toimintatavoillaan.

Kirja pohjautuu 21.4.2018 Helsingin yliopistolla pidetyn Sallux- ja Kompassi –ajatushautomoiden sekä Pellervon järjestämän yhteisötalousseminaarin luentoihin.

Puheenvuoroja yhteisötaloudesta. Toim. Esa Erävalo. Ajatushautomo Kompassi & Sallux 2018. ISBN: 978-952-7289-02-0

Tilaukset:     

Laita viestiin oma nimesi, postiosoitteesi ja puhelinnumero.

Hinta toimituskuluineen 8 € / kpl

Kirjaa on saatavilla myös Kompassi –ajatushautomon tilaisuuksissa.