Hiilimetsänhoito ja hiilipörssi: käytännön kokemuksia

Hiilinielujen varaan on laskettu paljon ilmastonmuutoksen hillinnässä. Mitä on hiilimetsänhoito käytännössä ja miten paljon ilmastonmuutosta voitaisiin hillitä Afrikassa toteutettavien metsityshankkeiden ja kansainvälisen hiilipörssin avulla? Prof. emer. Veli Pohjonen on tehnyt ison osan elämäntyöstään Itä-Afrikassa ja tutkinut hiilimetsänhoidon potentiaalia ja käytännön haasteita jo 1980-luvulta.

Katso taltiointi keväällä 2019 pidetystä esitelmästä ao. videosta.

Aina 1950-luvulle saakka metsien hävittäminen vastasi vähintään puolta globaaleista CO2-päästöistä. Sittemmin tilanne on muuttunut fossiilisten polttoaineiden käytön räjähdysmäisen lisääntymisen myötä. Metsät ovat Itä-Afrikassa vakavasti pirstoutuneet (forest decimation) peltojen raivaamisen ja lampaiden ja vuohien laidunnuksen myötä.

Toisaalta maapallolla on valtavasti alueita, joilla on suuri metsityspotentiaali. Osa alueista on helpommin viljeltävissä ja esimerkiksi hiilimetsänhoitoon soveltuvia. Valtaosalla maapallon vähäpuustoisista alueista metsänkasvatus kuitenkin edellyttää kastelua.

Afrikan pientilallisten metsänviljelyä voisi tukea kansainvälisen hiilipörssin kautta. Etiopiassa tyypillinen pientila on kooltaan 1 hehtaari, joten hiilipörssin markkinan käytännön toteutuksessa, hallinnoinnissa valvonnassa on paljon työtä.

– Puut kyllä kasvavat, kunhan päästään viljelystä yhteisymmärrykseen ja markkinat hiilelle.

Puuttomien Afrikan alueiden metsityksestä on kokemuksia yli 30 vuoden ajalta. Myös suomalaisilla on vuosikymmenten kokemus trooppisista metsityshankkeista. Veli Pohjosen johdolla hiilimetsänhoidon hankkeita kokeiltiin Etiopiassa Suomen rahoittamassa kehitysapuhankkeessa 2010 -luvun alussa. Viljely onnistui, ainoastaan aika kansainväliselle hiilipörssille ei ollut vielä tuolloin valmis. Joko aika olisi kypsä?

Kuvat: Veli Pohjonen