Euro(opa)n tulevaisuus pandemian jälkeen

Globaali koronapandemia käynnistää monenlaisia arvaamattomia kehityskulkuja. Pandemian hoidosta, samoin talouden taantumasta tulemme yhteiskuntana selviämään, vaikka emme ilman monia inhimillisiä tragedioita. Tämä on selvää. Mutta mitä ikinä teemmekin kriisin hoidossa tai sen jälkeen, kaikissa nykyaikaisissa yhteiskunnissa inhimillisen toiminnan käytännön järjestämiseen tarvitaan toimiva ja luotettava vaihdannan väline, valuutta- ja maksujärjestelmä, eli raha.

EU:n valtiojohtajat ovat kokoontuneet viimeksi eilen (26.3.) keskustelemaan koronakriisin edellyttämistä taloudellisista yhteistoimista. Yksimielisyyttä ei ainakaan toistaiseksi ole, vaan pohjoisen ja etelän välinen juopa on syvä. Missä määrin on kyse retoriikasta ja kovasta poliittisesta pelistä, missä pelinappulana ovat tukimiljardit eurot? Missä määrin EU-maiden välisten suhteiden etääntymisestä?

Huolestuneimmat kommentoijat ovat jo lähteneet ennustamaan, että Euroopan talous- ja rahaliitto ja yhteisvaluutta euro tulee olemaan yksi koronapandemian uhreista. Vai voisiko kriisi päinvastoin johtaa talous- ja rahaliiton syvenemiseen eurobondeineen ja jopa EU:n roolin vahvistumiseen globaalina talousmahtina ja maailman suurimpana talousalueena? Voisiko yhteisvaluutta sittenkin toimia?

Toisaalta yhteisvastuu (ml. Suomen vastuut) lisääntyy joka tapauksessa ilman eurobondejakin EKP:n taseen merkittävän kasvun myötä, ja EMU:n purkamisen, tai esim. Italian euroeron kustannukset kasvavat kestämättömiksi. ”You can check in, but you can never leave.” Tätäkö se ”ever closer union” siis käytännössä on? Historioitsija Niall Ferguson on esittänyt veikkauksenaan, että lopulta EMU jää henkiin vielä senkin jälkeen, kun EU on jo kuopattu, niin vaikeaa ja kallista siitä lähteminen olisi kaikille.

Mutta voiko EMU-yhtälö toimia ja millä hinnalla? Voittavatko euron hyödyt edelleen sen potentiaaliset haitat? Mistä lähtökohdista talous- ja rahaliittoa pitäisi uudistaa? Varmaa on vain se, että tulevina viikkoina ja kuukausina kirjoitetaan uusia lukuja ”eurotarinaan”.

EMU:n juuria ja tulevaisuutta tarkastellaan Kompassi- ja Sallux -ajatushautomoiden tuottamassa pamfletissa EMU: Mistä, minne, miksi? (2019) Kirjan kirjoittamisen jälkeen on tapahtunut valtavasti ja osa kirjassa esiintyvistä tilastoista on hieman vanhentuneita. Mutta peruskysymykset ovat samoja: mistä – minne ja ennen kaikkea miksi?

Asiantuntijoina kirjassa ovat VTT Jaakko Kiander, dos. Tuomas Malinen, TT Taneli Lahti, Dr Sc. Esa Erävalo, VTT Jouko Jääskeläinen sekä Dr Paul Mills.

Lataa EMU: Mistä, minne, miksi? -pamfletti pdf:na täältä:

Teksti: Tapio Luoma-aho
Kuva: Davide Ragusa on Unsplash.com