EU:n ja EMU:n tulevaisuus –seminaarin taltioinnit

Ajatushautomo Kompassin ja Salluxin 23.2.2019 järjestämässä EU:n ja EMU:n tulevaisuus -seminaarissa pohdittiin mm. sitä, miten Euroopan talous- ja rahaliittoa tulisi uudistaa. Alustajina seminaarissa olivat Ajatushautomo Kompassin Esa Erävalo, eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja, VTT Jaakko Kiander, taloustieteen dosentti, GNS Economicsin toimitusjohtaja VTT Tuomas Malinen sekä ekonomisti Paul Mills Jubilee Centre –ajatushautomosta. Mills on aikaisemmin työskennellyt mm. IMF:ssä ja Iso-Britannian valtionvarainministeriössä.

Tässä yhteenvedossa mukana videotaltioinnit alustuksista.

Esa Erävalo pohjusti muita puheenvuoroja selvittämällä talous- ja rahaliitto EMU:n syntyä ja kehitystä. Talouskriisi paljasti EMU:n valuvikoja ja siihen vastattiin lainsäädännöllä tiukentamalla vakaus- ja kasvusopimuksen ehtoja ja valvontaa. Komissio haluaa edelleen tiukentaa jäsenmaiden talouskuria ja samalla lisätä yhteisvastuullisia puskureita seuraavaa lamaa vastaan.

Miten Suomi on pärjännyt EMU:ssa?

Seminaarissa otsikolla ”EMU:n uudistaminen ja tulevaisuus kriisikokemusten valossa” puhunut Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander osoitti, että Suomen talouden viimeisen kymmenen vuoden alavire ei ollut yhteisvaluutan syy, vaan seurausta maailmantalouden alamäestä aiheutuneesta viennin ja Nokia-sektorin romahduksesta.

• BKT-mittareilla mitattuna Suomen talouden kehitys oli erittäin heikkoa vuosina 2009-2015, mutta toisaalta ennen lamaa Suomi ei ollut ylivelkaantunut, eikä meillä ollut asuntokuplaa. Kriisimme aiheutui lähes pelkästään jyrkästä ja pitkästä viennin taantumasta, joka oli paljolti seurausta maailmantalouden taantumasta ja osittain Nokia-sektorin romahduksesta. Kuitenkin työllisyytemme on parantunut viime vuosina, samoin kuin kotimainen kysyntä. Myös ennen kriisiä harjoitettu varautumien ja maltillinen talouspolitiikka oli luonut valtiontalouteen pelivaraa, mikä helpotti tilannetta, eikä äkkijarrutusta tarvittu.

Suomeen kohdistui voimakkaampi ulkopuolinen häiriö, kuin mihinkään muuhun EMU-maahan, eli tämä pelätty epäsymmetrisen häiriön skenaario EU-alueella toteutui itse asiassa voimakkaimmin juuri Suomen kohdalla. Siitä huolimatta Suomi selvisi ilman jättityöttömyyttä, eikä rikkonut vakaus- ja kasvusopimuksen asettamia rajoja.

• Suomen kokemus osoittaa, että rahaliitossakin voidaan pärjätä, vaikka EMU ei olekaan mikään optimaalinen valuutta-alue.
• EU:n pelisääntöjä luotaessa oli oletus, että mahdolliset ongelmat johtuisivat aina julkisesta velkaantumisesta. Finanssikriisi osoitti tämän uskomuksen vääräksi, sillä kriisin juurisyyt olivat yksityisessä velassa. Finanssikriisi jakoi maat niihin, jotka ottivat rajusti ulkomaista velkaa ja niihin jotka eivät sitä tarvinneet.

EMU kuitenkin alensi periferiamaissa korkoja ja edisti pääomaliikkeitä. Osa talouksista päätyi ottamaan runsaasti edullista ulkomaista velkaa. Seurauksena oli nopea yksityisen sektorin ylivelkaantuminen ’etelän’ maissa ja tähän ei kiinnitetty juurikaan huomiota talouspolitiikan seurannassa. Kriisin seurauksena on ollut pitkä taantuma koko EU-alueella. Finassikriisillä ja taantumalla on ollut monia kauaskantoisia vaikutuksia.

Saksan ylijäämä on kasvanut valtavasti, mutta Etelä-Euroopan maissa velkaantumisaste on noussut kestämättömäksi.

• Tilannetta on hyvin vaikea korjata, jos talouden ylivelkaantuminen etenee liian pitkälle – ylivelkaantuminen pitäisi siis estää ennalta. Ylivelkaantumisen estäminen ei kuitenkaan edellytä unionitason tulonjakomekanismeja – stressitestit ja seuranta riittävät , totesi Jaakko Kiander.
• Rahaliitossa on paljon ongelmia ja epätasapainoja, mutta koska käytännössä siitä ei voi erota, on rahaliiton tulevaisuus turvattu. Ennusteena on, että yhteisvaluutan rämpiminen ”muddling through” jatkuu ja samalla pieniä federalistisia askeleita otetaan

Miten euroalue hajoaa?

Elintasoerot ovat palanneet Eurooppaan, eikä tämä tule helpottamaan euroalueen vakautta. Populistipuolueiden suosio kasvaa, talous on kulkemassa taantumaan ja EU:n kyky poliittisiin uudistuksiin on heikentynyt. Monet EMU-maat ovat nyt paljon velkaantuneempia kuin v. 2008 alkaneen kriisin alla… GNS Economicsin toimitusjohtaja Tuomas Malinen esitti mahdollisia skenaarioita euroalueen hajoamiskehityksestä.

”On erittäin kyseenalaista, suostuisivatko kriisimaat pelastusohjelmien ehtoihin etenkin sen jälkeen, kun näkivät miten Kreikkaa kohdeltiin kriisin aikaan. Seurauksena voi olla sekä poliittisia että lainopillisia kriisejä.”

Erilaisia skenaarioita EMU:n purkamiseen tai hajoamiseen on olemassa useita hallitusta yhteisestä sopimuksesta, vähittäiseen maa kerrallaan tapahtuvaan purkamiseen ja kontrolloimattomaan hajoamiseen, mikä johtaisi merkittäviin ongelmiin, jopa EU:n hajoamiseen. Yhtenä hallittuna ratkaisuna esitetään esim. ECU-järjestelmän tyyppisen järjestelmän palauttamista.

Todennäköisin skenaario voi olla yhden tai useamman maan eroaminen yhteisvaluutasta, arvioi Malinen.

Entä olisiko EMU pelastettavissa?

IMF:n ja Iso-Britannian valtionvarainministeriön entinen ekonomisti Paul Mills kertasi esitelmässään talous- ja rahaliiton keskeisiä ongelmia sekä pohti sitä, miten käsitystämme taloudesta pitäisi muuttaa suhdeperustaisemmaksi.

Euroalue ei alunperinkään ollut optimaalinen valuutta-alue, eikä liittymissääntöjä ole sittemmin noudatettu. Yhteisvaluutta ei johtanut talouksien ”konvergoitumiseen” kuten sitä luotaessa oletettiin. Vaihtotaseeltaan merkittävän ylijäämäisiä maita ei myöskään koskaan rangaistu. Valitettavasti yhteisvaluutta näyttää nyt hyvin haavoittumisherkältä.

Talousfilosofiaa: Mitä voimme oppia taloudesta ja yhteisvaluutasta tarkastelemalla ihmisten välisiä suhteita?

”Raha on työkalu ihmisten välisten suhteiden ilmaisemiseen.”

Jos lähdetään ihan perusteista liikkeelle, inhimilliset kulttuurit ovat iät ja ajat varoittaneet koron perimisen vaaroista ja siksi koron periminen on ollut usein kiellettyä. Korottomat luotot ovat tärkeä työkalu yhteisöjen auttamiseksi taloudellisesti jaloilleen – tällaisessa talousajattelussa suhde on tärkeämpi kuin taloudellinen voitto.

Yhteenveto: Tapio Luoma-aho

Lue myös: Eurotarina: Tragedia vai komedia?

Takaisin etusivulle.

Disclaimer: Since 2011, the activities of Sallux have been financially supported by the European Parliament. The liability for any communication or publication by Sallux, in any form and any medium, rests with Sallux. The European Parliament is not responsible for any use that may be made of the information contained therein.