Digitalisaatio, yhteiskunta ja yhteisötalous -kirja
Digitalisaatio, tekoäly ja robotiikka mullistavat kiihtyvällä tahdilla yhteiskuntien arvo- ja oikeusjärjestelmiä – vai mullistavatko? Tätä kysymystä pohdittiin syyskuussa 2019 Helsingissä Euroopan Tieteiden ja Taiteiden Akatemian (European Academy of Sciences and Arts) järjestämässä kansainvälisessä ja monitieteisessä symposiumissa.
Symposiumiin osallistui 35 eri tieteenalojen kutsuttua asiantuntijaa useista Euroopan maista. Nyt pääosa symposiumin alun perin englanninkielisistä esitelmistä on saatavissa suomenkielisenä antologiana. Kirjan on toimittanut Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan emeritusprofessori Juhani Laurinkari Ajatushautomo Kompassin taloudellisella tuella. Laurinkari on Tieteiden ja Taiteiden Akatemian (EASA) Suomen delegaation puheenjohtaja. Symposiumin järjestivät yhteistyössä EASA:n kanssa Itä-Suomen yliopisto, ajatushautomo Kompassi ja osuustoimintakeskus Pellervo. Tilaisuus tarjosi laaja-alaisen foorumin tieteelliseen ja käytännöllis-poliittiseen keskusteluun digitalisaation oikeudellisista, taloudellista, sosiaalisista ja kulttuurista merkityksistä.
Mitä on digitalisaatio?
Yhteiskunnallisena ilmiönä digitalisaatio viittaa laajaan aihealueeseen: digitaaliseen kaupankäyntiin ja virtuaalivaluuttoihin, tiedonvälityksen teknologiaan, sosiaaliseen mediaan ja virtuaalitodellisuuteen, tietoturvaan, verkkovalvontaan, tiedusteluun, robotiikkaan, tekoälyyn, digikoteihin ja digitaaliseen sodankäyntiin. Artikkeleissa nostetaan esiin paitsi digitalisaation vaikutukset talouteen ja politiikkaan, myös koulutukseen, yhteiskuntien sosiaaliseen järjestykseen ja sosiaalietiikkaan, niin uhkina kuin mahdollisuuksinakin.
Suomessa digitaalisen teknologian kehittely ja käyttö on ollut perinteisesti korkeatasoista ja sen myötä aihepiiri eri puolineen on ollut pitkään yleisen yhteiskuntapoliittisen kiinnostuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja soveltamisen kohteena. Digitalisaation sovellutuksia kohdataan tänä päivänä kaikilla elämänalueilla. Digitaaliteknologia sovelluksineen on mullistanut talouden, tuotannon, palvelut sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen yhteiskunnassa. Se on ollut keskinen moottori myös kansainvälistymisessä ja kansallisten rajojen madaltumisessa. Korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa panostetaan koko ajan enemmän ja enemmän digitaaliseen teknologiaan ja viestintään sekä perus- että soveltavassa tutkimuksessa ja opetuksessa.
Opetusministeriön käynnistymässä oleva jatkuvan oppimisen ohjelma kasvattaa entisestään digitaalisuuden merkitystä myös täydennys- ja aikuiskoulutuksessa. Digitalisoitumisen merkitykset askarruttavat myös kirkon piirissä ja herättävät keskustelua meneillään olevan paradigmaattisen muutoksen eettisistä haasteista.
Nyt julkaistavan teoksen artikkelien läpikäyvänä teemana on Euroopan eri väestöryhmien osallistumismahdollisuuksien edistäminen digitalisaation avulla, erityisesti kansalaislähtöisessä yhteisötaloudessa. Vaikka digitalisaatio yhdistetään helposti yleiseen vaurastumiseen, myös sen kielteisiin puoliin: elitismiin, globaaliin talouteen ja niihin linkittyen kasautuvaan varallisuuteen ja taloudelliseen ja sosiaaliseen eriarvoisuuteen, se voi myös tarjota ratkaisuja näihin epäkohtiin.
Digitalisaatio ja yhteisötalous
Miten yhteisötalous ja sen kansalaislähtöisyys voitaisiin digitalisaation kautta saada kasvattamaan keskinäistä apua ja resurssien tasaisempaa jakoa sekä vaikuttavuudeltaan aiempaa laajempaa poliittista kansalaisuutta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa? Tätä ja monta muuta polttavan ja ajankohtaista kysymystä pohditaan useassa kirjan artikkelissa.
Tieteiden ja Taiteiden Akatemian presidentti Felix Unger korosti symposiumin avaussanoissa monitieteisyyden merkitystä digitaalisuuden haltuun otossa, sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa että käytännön politiikassa. Digitaalitekniikan sovellutusten kehittely on hänen mukaansa keskeistä yhteisen kansalaisten Euroopan kehittelyssä.
Kuten Unger toteaa, viime vuosien nopea teknologian ja tekoälyn sovellutusten muutos haastaakin myös yhteiskunnan yleiset arvostukset ja normit -on tarpeen vakavasti ja laajasti käydä kansalaiskeskustelua siitä, mitä meneillään olevalta muutokselta todella halutaan.
Digitalisaatiossa ja sen kehityksessä on artikkelien perusteella nähtävissä kaksi pääasiallista kehityssuuntaa; muutoksen näkeminen uhkana tai mahdollisuutena. Symposiumin esitelmissä digitalisaatio näyttäytyy ennen muuta kaksikasvoisena uuden ja vanhan varallisuuden ja yhteiskunnallisen vallankäytön ja osallisuuden ristiriitana.
Optimistisessa visiossa korostuvat digitalisaation myönteiset vaikutukset niin työmarkkinoilla, taloudessa, sosiaalipalveluissa, viestinnässä ja yhteisöllisessä elämässä laajemmin. Koko ajan kehittyvät digitekniikat avaavat uudenlaisia mahdollisuuksia joustavaan työhön, luovuuteen ja uuteen osallistavaan poliittiseen kansalaisuuteen.
Mutta muutos ruokkii myös yhteiskuntaa hajottavia tendenssejä; viharikoksia ja kasvavaa yhteiskunnallista uhkaa ja sen edellyttämää kontrollia. Perinteisten kansalaisvapauksien ja vastuiden rajat hämärtyvät ja myös kansalaisuus saa uusia, ikäviäkin merkityksiä globalisoituvassa, verkostoituneessa maailmassa.
Sanalla sanoen elämäntapojemme digitalisaatio on kaiken kattavaa, monimuotoista ja haastavaa. Nyt julkaistavan kirjan pohdinnat tuovat keskusteluun edellä mainitut näkökulmat monipuolisesti ja syvällisesti. Artikkelien kirjoittajat edustavat monialaisesti digitalisaation eri puolia ja yhteiskunnallista asiantuntemusta; taloutta, tiedettä, tutkimusta ja koulutusta, sosiaalipalvelujen ja tiedonvälityksen kenttää.
Juhani Laurinkari, Felix Unger, Zoltan Tefner (eds.) Revisiting Values and rights in Digitalizing Word. Vienna Academic Press Verlags GmbH 2019. ISBN 9783990610176
Yhteenveto: Juhani Laurinkari
Tiedustelut ja tilaukset:
Juhani Laurinkari email: juhani.laurinkari(ät)uef.fi
Kuva: Marvin Mayer / Unsplash.com