Yhteinen hyvä: Kristillisdemokratian ja EPP:n historiaa

Kompassin ja EPP:tä lähellä olevan Wilfried Martens Center for European Studies (WMCES) -ajatushautomon seminaarissa 13.11. keskusteltiin mm. kristillisdemokraattisen aatteen ja liikkeen historiasta mm. Esa Erävalon kirjoittaman Yhteinen hyvä -kirjan pohjalta. 

Nykymuotoisella kristillisdemokraattisella poliittisella liikkeellä on pitkä syntyhistoria. Esa Erävalon kirja tarkastelee etenkin katolisen kirkon piiristä nousseen yhteiskunnallisen ajattelun merkitystä, sillä sillä oli merkittävä vaikutus keskieurooppalaisen kd-liikkeen taustalla, kun se muovautui nykyiselleen 1900-luvun aikana.

Nykymuotoinen kansallisvaltion puitteissa tapahtuva puoluepoliittinen toimintamalli alkoi muodostua 1700- ja 1800-luvulla. Moderni valtiokäsitys nousi prosessista, jossa osansa oli Keski-Euroopassa nousseella kapinalla katolisen kirkon valta-asemaa vastaan (mm. Ranskan vallankumous).

Katolisen kirkon parissa heräsi tarve uudistaa yhteiskunnallista ajattelua maailman ympärillä muuttuessa. Kristillisdemokraattista ajattelua kehitti 1800-luvun alkupuolella mm. bretonilainen pappi Felicité Robert de Lamennais, joka vaati kirkon ja valtion eroa, uskonnon- ja omantunnonvapautta sekä koulutuksen, lehdistön ja yhdistymisen vapautta. Tärkeä merkitys katoliselle yhteiskuntaetiikalle oli myös paavi Leo XIII:n poliittisilla ja sosiaalisilla opetuksilla (mm. Rerum Novarum -kiertokirje 1891)

Maailma oli Euroopan ensimmäiset ”kristilliset puolueet” syntyivät Saksassa (Zemtrumspartei 1871), Hollannissa (reformoitujen anti-vallankumouksellinen puolue ARP 1879 & 1888), Belgiassa (1884), Itävallassa (1890) ja Italiassa (1919). Saksassa fasistit pakottivat Zentrumin hajoamaan 1933 ja Italiassa Mussolini lopetti puolueen v. 1926.

Keski-Euroopan kristillisdemokraattisen liikkeen vahvaa aikaa oli etenkin sodanjälkeisen Euroopan jälleenrakennuskausi. Sodan jälkeen myös läntisen Euroopan yllä nähtiin sosialistisen vallankumouksen uhka, mikä sai oikeistolais-keskustalaiset ryhmittymät muodostamaan suuria sateenvarjopuolueita kristillisdemokraattisten puolueiden ympärille. Tämä on myös nykyisen EPP:n eli European Peoples’  Party -liikkeen syntytarinaa.

”Kristillisdemokratia ei ole ytimeltään dogmaattinen ideologia, vaan luova tapa suunnata ajatuksia selkeisiin arvoihin, hyveisiin ja periaatteisiin nojautuen.”

Saksan katolistaustainen CDU alkoi saamaan riveihinsä enenemässä määrin protestantteja ja puolueista tuli myös käytännön ekumenian alustoja. Toisaalta laajempi keskustaoikeistolaisten voimien yhdistyminen nykymuotoisiksi kd-puolueiksi toi myös tietyn sisäisen ideologisen konfliktin kd-liikkeen sisälle.

 

 

EPP:n syntyhistoria alkaa vuodesta 1926, jolloin perustettiin ”Kristillisyydestä inspiraationsa saaneiden demokraattisten puolueiden kansainvälinen sihteeristö”, eli Secretariat International des Partis Démocratiques d’Inspiration Chrétienne, SIPDIC.

Vuonna 1945 perustettiin kansallisten kd-puolueiden, järjestöjen ja yksilöiden löyhä yhteistyöelin Nouvelles Équipes Internationales, NEI ja vuonna 1961 Maailman kristillisdemokraattien liitto, World Union of Christian Democrats (WUCD), josta tuli myöhemmin CDI.

Sittemmin vuonna 1965 luotiin Euroopan kristillisdemokraattien liitto, EUCD  ja vuonna 1976 Euroopan kansanpuolue, European People’s Party, EPP, joka perustettiin niiden maiden kd-puolueiden liitoksi, jotka kuuluivat Euroopan Yhteisöön (EY, myöhemmin EU).

CDU:n Helmut Kohl, Iso-Britannian Margaret Thacher ja Ranskan Jacques Chirac sopivat vuonna 1978 EDU:n perustamisesta Euroopan konservatiivipuolueiden yhteenliittymäksi. Siihen kuului CDU/CSU:n lisäksi kymmenkunta oikeistolaista ja talousliberaalia puoluetta, Suomesta Kokoomus. Seurauksena oli kolme Euroopan laajuista yhteistyöjärjestöä, joissa oli päällekkäisiä jäsenyyksiä: EUCD, EPP ja EDU. EUCD sulautettiin EPP:een v. 1999 ja EDU vuonna 2002 Sauli Niinistön toimiessa EDU:n puheenjohtajana.

Pohjoismainen kd-liike

Pohjoismaisiin kristillisdemokraattisiin puolueisiin kuuluvat Norjan Kristelig Folkeparti (KrF), Suomen Kristillisdemokraatit (KD), Ruotsin Kristdemokraterna (KD), Tanskan Kristdemokraterne (KD) ja
Fär-Saarten Kristiligi Fólkflokkurinn /Miðflokkurin. Puolueilla on paljon samankaltaisuutta. Niitä pidetään kansainvälisen kristillisdemokraattisen liikkeen selkeästi omana haarana tai lajina. Ne syntyivät verraten myöhään, jolloin valtaosa väestöstä oli jo sitoutunut muihin puolueisiin, mikä on vaikeuttanut Keski-Eurooppaan verrattavan jalansijan löytymistä. Norjassa KrF on noussut pääministeripuolueeksi kahdesti.

Suomessa v. 1958 perustetun Suomen Kristillisen Liiton (SKL) aatehistorialliset juuret tulevat suurelta osin Norjasta.

Mitä kristillisdemokratia on?

Esa Erävalon mukaan kristillisdemokraattisen liikkeen pääajatukset on määritelty varsin kattavasti esimerkiksi EPP:n periaateohjelmassa (2012). Liikkeen aatemaailma kehittyi nykymuotoonsa II maailmansodan jälkeen katolisten ja protestanttisten ajattelijoiden yhteistyönä. Kristillinen ihmiskuva nähdään edelleen arvoperustan lähtökohtana.

EPP:n periaateohjelman ”arvopohja korostaa ihmisarvon kunnioittamista, perheen ja lähiyhteisöjen merkitystä, heikossa asemassa olevien puolustamista, ihmisten omaa yritteliäisyyttä sekä vastuunottoa paitsi itsestä myös lähimmäisistä ja luomakunnasta.”

Erävalon mukaan kristillisdemokratia ei ole ytimeltään dogmaattinen ideologia, vaan pikemminkin luova tapa suunnata ajatuksia selkeisiin arvoihin, hyveisiin ja periaatteisiin nojautuen. Tärkeitä ”kristillisdemokraattisia” periaatteita edellisten lisäksi ovat myös ns. lähivastuu- eli subsidiariteettiperiaate, sosiaalisen markkinatalouden idea, nk. personalismi individualismin ja toisaalta kollektivismin sijaan. EPP:n periaateohjelmassa todetaan, että lopullinen tavoite on ”yhteinen hyvä”. Tämä tarkoittaa, että EPP ei näe itseään ensisijaisesti eturyhmäliikkeenä.

13.11. tapahtumassa kirjaa olivat kommentoimassa kansanedustajat Sari Essayah ja Antero Laukkanen (kd), sekä entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok).

Lue lisää:

Yhteinen hyvä – johdatus kristillisdemokratiaan. Esa Erävalo. (C) Ajatushautomo Kompassi 2018. Kirja on tilattavissa Ajatushautomo Kompassin kautta. Lue lisää.

The EPP Party Platform 2012 (EPP:n periaateohjelma). https://www.epp.eu/our-commitments/platform/