Arto Lahti: Digitalisaatio voisi olla Suomen pk-sektorin kilpailuvaltti

Saksassa digitalisaatio (Industrie 4.0) on otettu vakavasti. Saksalla on erityisesti Yhdysvaltoihin verrattuna toistaiseksi takamatka. Suomessa pääosa yrityksistä on tunnistanut asian mutta vain pieni osa on tehnyt selkeän digi-strategian. ICT-ala ja suuret yritykset ovat investoineet digi-järjestelmiin mutta pääosalle Suomen noin 360.000 yrityksestä digi-murros jää sivuun, vaikka se voisi olla kilpailuvaltti.

Kotimarkkinoilla on yhä vähemmän tilaa perinteisille liiketoimintamalleille, kun muiden maiden sähköisesti välittyvä tarjonta vyöryy Suomeenkin. Yrittäjien tilanne on lähivuosina se, että kauppiaiden, tuottajien ja palvelutarjoajien on pakko verkostoutua ja käytännössä digitalisoitua, sillä eristäytyneenä pienuuden ekonomia on pitkälti sama kuin yrityksen näivettyminen tai jopa konkurssi.

Pienet toimijat hyötyvät eniten muutoksesta. Tekoäly on esillä mutta ihmisen kaltaista konetta ei hetkeen synny. Sen sijaan tekoäly on laajasti käyttökelpoinen ohjelmoitavien rutiinitehtävien hoidossa ja juuri näistä pk-sektorin arki pääosin koostuu. Suomessa on valtava määrä innovatiivisia sovelluksia pk-yrityksille.

Digitaalisuus on yhtä yllätyksellinen kuin mikä tahansa aiempi suuri innovaatio kuten mikrotietokone tai mobiilipuhelin – mutta laaja-alaisempi ja globaali. On suuri tarve ymmärtää digitaalisuuden funktio (kustannusedut, myynnin lisäys, laadun parannus, jne.) ennakoivasti ja on hyvä ajatus rakentaa vahva aluetalous.

Pohjoismainen yhteistyö on voimaa. Täällä yrityskulttuuri on avoin uudistuksille. Ruotsi on vahva digi-tekijänoikeustaloudessa, mm. musiikkipalvelu Spotify. Pohjoismaat voisivat siis tehdä yhdessä yrittäjyyden digiloikan?

Vuosineuvos Sundberg nosti Kauppalehdessä esiin laatujärjestelmien puutteet pk-sektorilla, jotka ovat esteitä viennille, koska toimitusketjussa pitää olla aukoton dokumentaatio. Sellaiseen on jo toimivia digi-sovelluksia myös Suomessa (mm. Ceverte/ Ceriffi, Kajaani).

Ongelma maakunta-Suomelle on se, että ICT-palvelut ovat keskittyneet erityisesti Pääkaupunkiseudulle ja siksi digi-vallankumous laahaa Ruotsiin nähden jäljessä. Maakunnissa ei ole yksityisiä markkinointipalveluyrityksiä vientimarkkinoille, joita Ruotsissa on paljon. Maakunta-Suomessa pk-teollisuus tarvitsee paikallista kumppanuutta ja laaja-alaista kansainvälisesti kestävää osaamiskasvua.

Suomessa on laaja ammatillinen koulutusjärjestelmä juuri maakunta-Suomessa ja myös suhteessa paljon yhteiskunnan ylläpitämiä kehityspalveluita. Näiden pitäisi yhdessä yliopistojen kanssa luoda digi-asioiden oppimisalusta, joka voisi olla Freenet http://www.freenet.fi/Freenetin%20historia/. Tähän voisi yhdistää monta osaamiskasvua tukevaa toiminta kuten työhallinnon uudet aktivointitoimet, minkä tarpeen työministeri Lindström on tuonut esiin.